Palkitut

Vuoden historiateokset

Historian Ystäväin Liitto on palkinnut mielenkiintoisia historiateoksia jo vuodesta 1973 alkaen. Vuoden historiateosta valittaessa voidaan myöntää myös kunniamaininta (km) jollekin toiselle ansoituneelle teokselle, sillä usein on valinta varsin vaikea monista erittäin hyvistä teoksista. Alla on lista palkituista teoksista uusimmasta vanhimpaan. Jokainen on tutustumisen arvoinen.

2016

Vuoden historiateokseksi palkintolautakunta nimesi 10.2.2017 Suomalaisilla Historiapäivillä  Marjaliisa ja Seppo Hentilän teoksen Saksalainen Suomi 1918 (Siltala).
Hentilöiden tutkimus avaa aivan uuden näkökulman Suomen kohtaloihin ensimmäisen maailmansodan lopussa ja itsenäisyyden alussa. Se perustuu laajaan lähdeaineistoon ja lähteiden kriittiseen tarkasteluun. Kirjoittajien mukaan keväällä 1918 Suomi pelastui Saksan avulla, mutta syksyllä 1918 Suomi pelastui Saksan avulta. Ensimmäisen maailmansodan aikana saksalaiset osoittivat kiinnostusta Suomeen, niin taloudellisesti kuin strategisesti. Maaliskuun alussa 1918 solmittiin valtiosopimus, joka toteutuessaan olisi tehnyt Suomesta Saksan siirtomaan ja Saksa olisi saanut lähes rajoittamattoman nautintaoikeuden Suomen luonnonvaroihin. Saksalaiset olivat kiinnostuneita Suomen metsistä, koskista ja malmista. Saksa olisi myös saanut vallan valvoa Suomen ulkomaankauppaa ja etuosto-oikeuden kaikkeen Suomen vientiin sekä rajoittamattoman oikeuden laivastotukikohtien perustamiseen. Myöhemmin Suomen Berliinin lähettilästä Edvard Hjeltiä syytettiin siitä, että hän ylitti valtuutensa. Hjelt rakensi parhaansa mukaan kuvaa Saksan pyyteettömästä auttamishalusta, vaikka Suomessa vain entiset aktivistit ja Suomen entisen sotaväen upseereista koostuva Sotilaskomitea olivat varauksettomia Saksan kannattajia.
Kirjassa on myös yksityiskohtainen kuvaus saksalaisten etenemisestä: Itämeren divisoonan maihinnoususta Hangossa 3.4. 1918  taisteluihin Hyvinkäällä, Riihimäellä ja Lahdessa huhtikuun lopulla. Saksalaisilla ei toukokuun 16. päivän voitonparaatin jälkeen ollut mitään kiirettä poistua maasta. He todella havittelivat Suomesta protektoraattia. Saksalaiset joukot (noin 10 000 miestä) jäivät Suomeen. Kirjassa esitetään Saksan sotatoimien ja poliittisten käänteiden lisäksi saksalaisjoukkojen elämää ja arkea Helsingissä. Saksalaisten jäähyväisparaati Suomessa pidettiin 12.11.1918 (muutamia päiviä keisari Wilhelm II kruunusta luopumisen jälkeen), mutta viimeiset saksalaiset sotilaat poistuivat vasta joulukuun puolivälissä 1918.
Kirjassa on lisäksi erinomaiset liitteet: Katsaus lähteisiin, tapahtumahistoriaan, Saksan ja Suomen valtion-ja hallitusten päämiesten esittelyt 1918 ja faktoja Itämeren divisioonan kokoonpanosta ja joukkojen vahvuudesta Suomessa 1918.
FT Marjaliisa Hentilä on talous- ja sosiaalihistorian dosentti ja Seppo Hentilä on poliittisen historian emeritus professori Helsingin yliopistosta.
Vuoden historiateos kunniamaininnan saavat (aakkosjärjestyksessä):
Maijastiina Kahlos teoksestaan  Rooman viimeiset päivät  (Otava) Kirjassa kerrotaan nk. myöhäisantiikin historiasta ja pohditaan syitä Länsi-Rooman luhistumiseen. Teos kokoaa yhteen alan uusinta tutkimusta ja murtaa vanhoja myyttejä Rooman tuhon syistä. FT Maijastina Kahlos on Latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden dosentti Helsingin yliopistossa.
Yrjö Kaukiainen teoksestaan Punaiset pilarit. Suomalainen graniitti tsaarien Pietarissa (SKS). Teoksessa seurataan Virolahdelta, Viipurinlahdelta ja Laatokan  pohjoisrannikolta louhitun punagraniitin matkaa Pietariin, kaupungin kanavien rantamuureiksi tai Iisakin kirkon pylväiksi. Harva on miettinyt, miten paljon työväkeä ja taitoja tarvittiin kivilouhoksella, kuljetuksessa ja pylväiden hionnassa ja kuinka kauan kesti kunnes Pyterlahden louhokselta tuotu kivi muotoutui upeaksi pylvääksi. Teos on myös todella kaunis loistokkaine kuvineen. Yrjö Kaukiainen on Helsingin yliopiston Euroopan historian emeritus professori.
Jukka Kekkonen teoksestaan Kun aseet puhuvat. Poliittinen väkivalta Espanjan ja Suomen sisällissodissa (Art House).  Teos on vertaileva tutkimus Suomen ja Espanja sisällissodan väkivallasta ja oikeudenkäytöstä. Suomen ja Espanjan sisällissodan vertailu antaa uuden näkökulman myös siihen, miksi rintamien ulkopuolisen väkivallan määrä nousi ennennäkemättömiin mittoihin ja mitä tapahtui sisällissotien jälkeen kummassakin maassa. Jukka Kekkonen on Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Helsingin yliopistossa.
Kimmo Rentola teoksestaan Stalin ja Suomen kohtalo  (Otava). Kirja on kuin jännitysnäytelmä siitä, miten Suomi selviytyi kohtalonvuosina 1939, 1944, 1948 ja 1950.  Kaiken keskipisteenä on Stalin, jonka valta ulottui pienimpiinkin tekijöihin ja asioihin. Teoksessa sankariksi nousee mm. J.K. Paasikivi, jonka diplomaattisilla taidoilla vältyttiin Unkarin ja Romanian kohtaloista yya-sopimusneuvottelujen yhteydessä. Rentolan tutkimuksessa on vertaileva ote ja vahva lähdepohja niin Neuvostoliiton ulkoministeriön arkistoista lähteistä, Iso Britannian kansallisarkiston kokoelmista, Kongressin kirjaston (USA) ja Tukholman sota-arkiston aineistoihin. Kimmo Rentola on Helsingin yliopiston poliittisen historian professori.
Palkintolautakuntaan ovat kuuluneet: professori Marjatta Hietala, puheenjohtajana, jäseninä professori Sirkka Ahonen, professori Aura Korppi-Tommola, lehtori, filosofian lisensiaatti Markku Liuskari ja Historian Ystäväin Liiton entinen puheenjohtaja, filosofian maisteri Veikko Löyttyniemi.
Historian Ystäväin Liiton historiapalkintoja ja kunniamainintoja on annettu vuodesta 1973 alkaen. Vuoden historiateoksen kriteerinä on, että valittu teos on ”erittäin ansiokkaasti edistänyt historiallisen tietämyksen laajenemista ja syvenemistä suomalaisen yleisön keskuudessa” Pyrimme palkitsemaan kirjoja historian eri aloilta.

2015

Historian Ystäväin Liitto nimesi 5.2. 2016 Suomalaisilla historiapäivillä Lahdessa Vuoden 2015 historiateokseksi professori JUKKA KORPELAN teoksen Länsimaisen yhteiskunnan juurilla. Jumalan laista oikeusvaltion syntyyn, (Gaudeamus). Viime vuonna maassamme ilmestyneistä kirjoista valittu teos on "erittäin ansiokkaasti edistänyt historiallisen tietämyksen laajenemista ja syvenemistä suomalaisen yleisön keskuudessa".
Elämme tällä hetkellä globaalissa maailmassa, jossa vertailu ja vaikutteiden leviäminen ovat keskiössä. Puhutan rajoja ylittävästä historiasta ja verkostoista. Korpelan teos kaikessa laajuudessaan on esimerkki tästä. Jukka Korpela pohtii teoksessaan kysymystä, miksi oikeusvaltio on meille itsestäänselvyys, mutta ei toteudu pääosassa maailman yhteiskunnista. Korpela ei vain kuvaa ilmiöitä vaan tulkitsee niitä idän islamismista lännen valtajärjestelmän muotoutumiseen. Korpelan ydinkysymys on, miten, missä ja milloin läntisen ajattelutavan periaatteet syntyivät ja erosivat aikaisemmasta, “itäisestä” mallista”. Kirjan avainsanoja ovat länsimainen yksilöllisyys ja idän yhteisöllisyys. Kirjan alussa, johdannossa tekijä esittelee maailmanhistorian suuria selitysmalleja, kuten Fukuyoman ja Samuel P. Huntingtonin malleja sekä länsimaista historianfilosofiaa sekä eritellen dikotomiaa itä – länsi sekä Eurooppa vastaan siirtomaat. Historian ymmärtämisessä Korpelan mukaan on oleellista ”tajuta millä tavalla syvällä ihmisten ajattelutavoissa piilevät kategoriat, kuten vieraus, identiteetti ja totuus, ovat muuttuneet valtavasti ajasta toiseen ja kuinka nämä muutokset ovat vaikuttaneet ihmisten toimintaan ja ympäristön käsittämiseen”.
Professori Jukka Korpelan globaali ote historiaan on tuottanut erinomaisen tuloksen. Teoksen uudet tarkastelutavat, laaja alueellinen ja aikaperspektiivi nostavat teoksen vuoden 2015 historiateokseksi.
Erityisansioiden takia kunniamaininnan saivat seuraavat teokset (aakkosjärjestyksessä):
- Professori Martti Häikiön teos Tiedon metropoli. Tutkimus, opetus ja tiedonvälitys Helsingin historiassa 1945-2010, (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura).
Professori Martti Häikiö valaisee kirjassaan Tiedon metropoli maamme pääkaupungissa vuoden 1945 jälkeen tapahtunutta tietokulttuurin kehitystä. Tällöin selviää havainnollisesti ja monipuolisesti, miten Helsingissä toimineet koulut ja oppilaitokset, tiedotusvälineet, tutkimuslaitokset, kirjasto ja museot, kirjakaupat ja kustantajat ovat tuona aikana omalta osaltaan vaikuttaneet kehitykseen. Teos on mahtava tietoteos ja käsikirja kaikille tietokulttuurista kiinnostuneille.
- Tietokirjailija filosofian maisteri Marjo T. Nurmisen teos Maailma piirtyy kartalle. Tuhat vuotta eurooppalaisen maailmankartan kulttuurihistoriaa, (John Nurmisen säätiö).
Tietokirjailija Marjo T. Nurminen pyrkii teoksellaan ymmärtämään maailmankarttojen välittämää maailmankuvaa. Kirjan keskeisiä kysymyksiä ovat: Mitä kartat kertovat meistä itsestämme? Mitä ne kertovat historiastamme, kulttuuristamme, asenteistamme ja aatteistamme? Miten eurooppalaiset kartat muuttuivat ja kehittyivät tuhannessa vuodessa? Mihin tarkoituksiin maailmankarttoja valmistettiin, ketkä niitä valmistivat, kenelle niitä valmistettiin ja miten niitä valmistettiin? Kirja tarjoaa sekä tiedollisia että esteettisiä elämyksiä. Se toimii erinomaisena käsikirjana karttojen harrastajille, historiantutkijoille ja laajemmin suomalaiselle yleisölle.
-Suurlähettiläs René Nybergin teos Viimeinen juna Moskovaan, (Siltala).
René Nyberg etsii kirjassaan Viimeinen juna Moskovaan äitinsä juutalaisen suvun juuria Venäjältä, Baltiasta ja Saksasta ja kuvaa juutalaisten kovia koettelemuksia näissä maissa ja Suomessa. Nyberg kytkee sukutarinan vaiheet maiden historiaan ja antaa siitä kuvan juutalaisen yhteisön näkökulmasta. Viimeinen juna Moskovaan vahvistaa käsitystämme siitä, että Holokausti on osa kaikkien eurooppalaisten yhteistä identiteettiä.
- Professori Touko Perkon teos Mies, liekki ja unelma. Nobelisti A.I. Virtasen elämäntyö, (Otava).
Teos on A.I. Virtasen kokonaisvaltainen elämäkerta, jossa luodaan kuva siitä miten ja missä ympäristössä Virtasesta kehittyi huippututkija. Professori Perko analysoi Virtasen saavutukset tiedemiehenä kemian alalla, opettajana, nobelistina ja akateemikkona sekä hänen laajat kerrananisvaikutuksensa tutkimukselle. Virtasen menestykseksi koitui, että biokemia oli uusi ala Suomessa ja että hän nuorella iällä sai Valion panostamaan hänen tutkimuslaitokseensa. Vähemmin tunnettu seikka lienee Virtasen menestys ulkomailla sekä hänen vetovoimansa ”houkutella” nuoria ulkomaisia tutkijoita Suomeen.

2014

Timo Vihavaiselle historiateospalkinto

Historian Ystäväin Liitto nimesi 6.2.2015 Suomalaisilla historiapäivillä Lahdessa vuoden 2014 historiateokseksi professori Timo Vihavaisen teoksen Vanhan Venäjän paluu (Otava).

Teoksen ansio on pyrkimyksessä ymmärtää Venäjän tapahtumia sen omista lähtökohdista käsin, mutta samalla ulkopuolisen neutraalisti, puolustelematta tai tuomitsematta. Professori Vihavainen kohdistaa tutkivan katseensa keisari-Venäjän aikaan, josta hän hakee juuria nyky-Venäjän arvoille ja teoille ja josta hän löytää yhtäläisyyksiä eritoten slavofiilien ja nykyajan teoreetikkojen välille. Myös poliittisen johdon ja älymystön sekä venäläisen ja eurooppalaisen kulttuurin vastakkainasettelussa on paljon samaa.

Vihavainen sivaltaa ajatuksiaan nasevasti ja käyttää ahkerasti ironiaa ja sarkasmia. Hänellä on kyky herättää lukija ajatuksineen dialogiin kanssaan, oli lukija sitten samaa tai eri mieltä. Teos on tekijänsä näköinen rohkean poleeminen ja anteeksipyytelemätön analyysi Venäjän historiasta ja politiikasta.

Vuoden historiateospalkinnon kriteerinä on, että valittu teos on "erittäin ansiokkaasti edistänyt historiallisen tietämyksen laajenemista ja syvenemistä suomalaisen yleisön keskuudessa".

Kunniamaininnan saavat:

Raisa Porrasmaa ja Petri Artturi Asikainen teoksesta Temppelin hämärästä Matsurin vilinään. Nojatuolimatka Japanin kulttuurihistoriaan (Atena). Teksti välittää suomalaisille nykyaikaan säilyneen ja tutkitun tiedon Japanin muinaisuudesta, taruista ja uskomuksista jumalista, henkisiin keskuksiin sidottuna.

Mikko Huhtamies teoksesta Pohjolan Atlantis. Uskomattomia ideoita Itämerellä (John Nurmisen säätiö). Kirja kertoo Itämereen liittyvistä ihmeellisistä keksinnöistä ja suunnitelmista kuten merkillisistä sukelluskokeista, Viaporin merilinnoituksen rakentamisesta, kaleerilaivastoista ja yleensäkin Ruotsin kehittymisestä todelliseksi merivaltioksi Itämerellä.

Agneta Rahikainen teoksesta Edith. Runoilijan elämä ja myytti (Schildts & Söderströms). Nuorena kuollut Södergran oli omintakeinen ja ristiriitainen runoilija, josta on rakennettu myytti modernismin airuesta. Rahikainen kaivaa pala palalta esiin oikean ihmisen.

Ari Uino teoksesta Sotiemme veteraanit. Rintamalta rakentamaan (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura). Uino kuvaa havainnollisesti, miten sodassa toimineet miehet ja naiset kykenivät sodan jälkeisinä vuosikymmeninä rakentamaan Suomea ja osallistumaan yhteiskunnan elämään, monesti ilman riittävää arvostusta. Se, miten hyvin kaikki Suomessa sittenkin onnistui, ilmenee kirjassa vertailtaessa muihin sodissa mukana olleisiin maihin.
 

2013

Historian Ystäväin Liitto nimesi 7.2.2014 Suomalaisilla historiapäivillä Lahdessa vuoden 2013 historiateokseksi filosofian tohtori Ville Kivimäen teoksen Murtuneet mielet. Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945 (WSOY).
 
Ville Kivimäen teos on osa historiantutkimuksen maailmanlaajuisesti levinnyttä haaraa, joka tutkii sotien vaikutusta ihmiseen ja tässä tapauksessa nimenomaan psyykeen. Niin sanottu uusi sotahistoria tai toinen sotahistoria tutkii sodan raakuutta eli ”rumaa sotaa”, niin kuin eräs suuntauksen yhteiskirja Suomessa on nimetty. Aikaisemminhan sotien tutkimus keskittyi sotatoimiin ja sotien vaikutukseen valtiolliseen kehitykseen ja talouteen.
 
Ville Kivimäen teema on ollut aineistoltaan vaikea, sillä lääketieteelliset aineistot ovat intimiteettisyistä erittäin salaisia. Myös sotilaslääkinnälliset aineistot olivat suljettuina tutkijoilta yli puoli vuosisataa sotiemme jälkeen. Sotavankeudesta palanneiden jälkihuoltoon kuuluneet lääkärintutkimukset olivat ankaran salaisia vielä 1980-luvulla ja niistä tehty yhteenvetokin luottamuksellinen.
 
Kivimäen aineisto on vaikeaa myös sen vuoksi, että monesti kokemattomien lääkärien taudinmääritykset ja ns. tärähtäneiden potilaiden omat kertomukset ja olosuhteiden erilaisuus ovat yksilökohtaisesti epävarmoja. Lähteiden ongelmat eivät tietenkään voi estää historiantutkimusta. Tohtori Kivimäki on luonut kattavan, uskottavan ja todennäköisen kokonaiskuvan joukosta sodan aikana kestokykynsä rajan ylittäneitä sotilaita (ehkä noin 20 000 miehestä), joiden hermostuminen, ”tärähtäminen” vaikutti vuosikymmeniä heihin itseensä, heidän läheisiinsä ja koko yhteiskuntaan.
 
Lautakunta arvosti erityisesti myös kirjoittajan kykyä esittää monisyinen tutkimustuloksensa ymmärrettävässä ja uskottavassa muodossa. Kivimäen tarkastelutapaa voisi kuvata sanalla inhimillinen. Hän suhtautuu empaattisesti sekä mielen murtumisen kokeneisiin sotilaisiin että uuteen tilanteeseen joutuneiden lääkäreiden yrityksiin hallita tilanne. Niinpä tämä viime vuonna maassamme ilmestyneistä kirjoista valittu teos on "erittäin ansiokkaasti edistänyt historiallisen tietämyksen laajenemista ja syvenemistä suomalaisen yleisön keskuudessa".
 
Erityisansioiden takia kunniamaininnan saivat seuraavat teokset (aakkosjärjestyksessä):

- Kunniamaininnan saa filosofian tohtori Tuula Karjalainen teoksestaan Tove Jansson. Tee työtä ja rakasta (Tammi). Kirjassa Tove Jansson näyttäytyy paitsi taiteilijana myös oikeana, aitona ihmisenä ja monilahjakkuutena: kuvataiteilijana, kirjailijana, käsikirjoittajana, kuvittajana, laulujen sanoittajana. Kirjan arvoa korostaa valloittava kuvitus Janssonin maalauksista, piirustuksista ja valokuvista. Samalla monipuolisen taiteilijan tuotanto ja elämä tulee lukijalle havainnollisesti esitellyksi.
 
- Kunniamaininnan saa professori Riitta Konttinen teoksestaan Onnellista asua maalla. Tuusulanjärven taiteilijayhteisö (Siltala). Kaikkien tuntemaa taiteilijayhteisöä Konttinen valaisee monelta taholta ja mukaansatempaavasti aina kotien rakentamisesta arkiseen elämään ja yhteisiin juhlahetkiin asti. Perinteisen suurmiesperspektiivin sijaan hän tuo ansiokkaasti esiin naisten – vähälle huomiolle jääneiden taiteilijapuolisoiden – tasaveroisen roolin ja toiminnan.
 
- Kunniamaininnan saa professori Tarmo Kunnas teoksestaan Fasismin lumous. Eurooppalainen älymystö Mussolinin ja Hitlerin politiikan tukijana (Tammi). Mitä syvemmälle Kunnas aiheeseensa syventyy, sitä laaja-alaisemmaksi kuva fasismin lumouksesta muodostuu. Hän selittää perusteellisesti fasismia ihailleiden älymystön edustajien näkemyksiä. Samalla hän tulee pohtineeksi, millaisia olivat fasismin ja kansallissosialismin sekä kommunismin väliset erot ja yhtäläisyydet.
 
- Kunniamaininnan saa professori Karl-Erik Michelsen  teoksestaan Kone. Perhe, yrittäjyys ja yritys teollisuuden vuosisadalla (Otava). Koneen satavuotinen tarina ja nousu Suomen menestyvien yritysten kärkeen ei ole ollut itsestään selvä tapahtumaketju – kaikki karikot ja läheltä piti -tilanteet Michelsen nivoo sujuvasti ja kiinnostavasti onnistuneisiin toimintatapojen muutoksiin. Läpi kirjan käy selkeästi ilmi, kuinka jokaisen sukupolven Herlinin persoona on vahvasti vaikuttanut yrityksen kehitykseen ja identiteettiin.
 
 Palkintolautakuntaan kuuluivat puheenjohtajana prof. Ohto Manninen sekä jäseninä lehtori Markku Liuskari ja fil.maist. Veikko Löyttyniemi.

2012

Historian Ystäväin liitto on nimennyt vuoden historiateokseksi valtiotieteen tohtori Jukka Tarkan teoksen Karhun kainalossa. Suomen kylmä sota 1947-1990 (Otava). Viime vuonna maassamme ilmestyneistä kirjoista valittu teos on "erittäin ansiokkaasti edistänyt historiallisen tietämyksen laajenemista ja syvenemistä suomalaisen yleisön keskuudessa". Suomettumisen vuosina Suomi onnistui kaikesta huolimatta torjumaan taitavilla väistöliikkeillä Neuvostoliiton aloitteita ja onnistui kytkeytymään lännen rakenteisiin. Ja samoina vuosina Suomi onnistui kehittämään maanpuolustuskyvyn, jonka paikallisen vaikutuksen Kremlin valtiaat joutuivat ottamaan huomioon.

Kunniamaininnan saivat

- Dosentti Seppo Aallon Sotakaupunki. Helsingin Vanhankaupungin historia 1550—1639 (Otava) on yksi Helsingin kaupungin tasokkaan historiasarjan osa. Se esittelee monipuolisesti ja kiinnostavasti Suomenlahden merkittävimmäksi kaupungiksi tarkoitetun Helsingin elämää ja asemaa taloudellisten voimien ja sotien alituisesti muuttamassa kuviossa.

- Professori Veli-Pekka Lehtolan Saamelaiset  suomalaiset. Kohtaamisia 1896-1953 (SKS) kuvaa tuoreesti ja kiihkottomasti kahden kulttuurin elämäntapoja ja kohtaamista Pohjolassa, alueella, josta jännitteet eivät nykyisinkään ole vähenemässä.

- Dosentti Panu Pulman toimittama, monen asiantuntijan yhteistuote Suomen romanien historia (SKS) kuvaa uraauurtavasti laajalle levinneen romanien ”heimon” Suomeen levinneen haaran kulttuuria vuosisatojen mittaan, 1500-luvulta lähtien -- heimon sisältä päin ja niin valtiovallan kuin tattareista tai mustalaisista puhuneen ns. valtaväestön näkökulmasta.

- Professori Kirsi Vainio-Korhosen teos Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa (WSOY) käsittelee ihmisen arkiseen elämään olennaisesti kuuluvan lapsenpäästön eli synnytyksen avustamisen historiaa 1700-luvun ja avaa mielenkiintoisia näkökulmia naisten mahdollisuuksia kouluttautua ja harjoittaa itsenäistä ammattia.

 

2011

Historian Ystäväin liitto nimesi vuoden historiateokseksi prof. Paavo Castrénin teoksen Uusi antiikin historia (Otava), joka palkintolautakunnan mukaan on "erittäin ansiokkaasti edistänyt historiallisen tietämyksen laajenemista ja syvenemistä suomalaisen yleisön keskuudessa".

Kunniamaininnan saivat:

FT Riikka Forsström: Kaunis turhuus (Otava).

Prof. Heikki Oja: Suomen kansan pyhimyskalenteri (Kirjapaja).

VTT Christer Pursiainen: Trotski (Gummerus).

 

2010 
Vuoden Historianteos palkittu:  filosofian tohtori, dosentti Teemu Keskisarja: Vihreän kullan kirous – G.A. Serlachiuksen elämä ja afäärit (Siltala).
Kunniamaininnat:

- Markku Kuisman Sodasta syntynyt. Itsenäisen Suomen synty Sarajevon laukauksista Tarton rauhaan 1914-1920 (WSOY).

- Marko Paavilaisen Aina valmiina. Partioliike Suomessa 1910-2010 (SKS).

- Esko Pakkasen ja Matti Leikolan Metsää, puuta ja kovaa työtä. Suomen metsien käytön historiaa (Metsäkustannus).

- Pekka Visurin Idän ja lännen välissä - puolustuspolitiikka presidentti Kekkosen kaudella (Fenix).

 

2009 Mirkka Lappalainen: Susimessu. 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja Suomessa (Siltala)
km
Max Engman: Pitkät jäähyväiset. Suomi Ruotsin ja Venäjän välissä vuoden 1809 jälkeen (WSOY)
Ilkka Malmberg: Napoleonin vika (Helsingin sanomat)
Henrik Meinanderin Suomi 1944. Sota, yhteiskunta, tunnemaisema (Siltala)
Mikko Ylikankaan Unileipää, Kuolonvettä, spiidiä. Huumeet Suomessa 1800-1950 (Atena)  

2008 Panu Rajala: Unio Mystica – Mika Waltarin elämä ja teokset (WSOY).
km
Antti Kujala: Vankisurmat (WSOY)
Jussi T. Lappalainen, Lars Ericson Wolke ja Ali Pylkkänen: Suomen sodan historia 1808 – 1809 (SKS)
Marjo T. Nurmisen teos Tiedon tyttäret (WSOY)
Erkki Pihkala: Yhdentyvä Eurooppa (SKS).

2007 Seppo Zetterberg: Viron historia (SKS)
km
Suomen historian kartasto (Karttakeskus)
Simo Heininen: Mikael Agricola. Elämä ja teokset (Edita).
Mauri Kunnaksen historiallisten kuvakirjojen tuotanto (Otava).
Vesa Vares ja Ari Uino: Suomalaiskansallinen Kokoomus. Kansallisen Kokoomuspuolueen historia 1929 - 1944 (Edita).

2006 Kustaa H. J. Vilkuna: Viha. Perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta (SKS).
km
Anssi Halmesvirta ja Heino Nyyssönen: Unkarin kansannousu 1956(WSOY).
Jorma Kallenautio erityisansioistaan havainnollisena ja monipuolisena radion historiatoimittajana.
Teemu Keskisarja: Afäärifennomaanit (WSOY).
Raimo Savolainen työstään J.V. Snellmanin koottujen teosten toimituspäällikkönä ja Snellmanin syntymän 200-vuotisjuhlavuoden pääsihteerinä sekä teoksestaan Sivistyksen voimalla. J.V. Snellmanin elämä (Edita).  

2005Tuomas Heikkilä: Pyhän Henrikin legenda. (SKS).
km
Hannu Juusola Israelin historia (Gaudeamus).
Mirkka Lappalainen: Suku - valta - suurvalta. Creutzit 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa (WSOY).
Suomen naisen vuosisadat (Tammi).  

2004 Markku Kuisma: Kahlehdittu raha, kansallinen kapitalismi. (SKS).
km
Martti Helminen ja Aslak Lukander: Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944 (WSOY). Sami Koski, Mika Rissanen ja Juha Tahvanainen: Antiikin urheilu.(Atena).
Olli Lehto: Oman tien kulkijat. Veljekset Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälä. (Otava).
Irma Sulkunen: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831-1892 (SKS).  

2003 Seppo Hentilä: Kaksi Saksaa ja Suomi. (SKS).
km
Markus Hiekkanen: Suomen kivikirkot keskiajalla.(Otava).
Kai Häggman: Avarammille aloille, väljemmille ... (WS).
J.E.O. Screen - Veli-Matti Syrjö: Keisarillisen Suomen Kadettikoulu 812-1903. (Tammi).  

2002 Kari Hokkanen: Kekkosen maalaisliitto 1950-62. (Otava).
km
Risto Kari: Historian ABC. Kaikkien aikojen valtiot (T).
Pirjo Markkola: Synti ja siveys. Naiset ... (SKS).
Kalevi Wiik: Eurooppalaisten juuret. (Atena).

2001 Martti Häikiö: Nokia Oyj :n historia (Edita).
km
Riitta Konttinen: Sammon takojat (Otava). Kultakruunu ja höyhenviitta (Tampereen taidemuseo).
Pekka Valtonen: Latinalaisen Amerikan historia (Gaudeamus).
Pentti Virrankoski: Suomen historia 1-2 (SKS).

2000 Juhani Suomi: Umpeutuva latu (Otava).
km
Kari Alenius: Viron, Latvian ja Liettuan historia (At.).
Arto Kivimäki - Pekka Tuomisto: Rooman keisari (Karisto).
Risto Peltovuori: Sankarikansa ja kavaltajat (SKS).

1999Max Jakobson: Väkivallan vuodet I (Otava).
km
Petri Karonen: Pohjoinen suurvalta (WSOY).
Henrik Meinander: Tasavallan tiella (Schildt).
Pekka Nevalainen: Viskoi kuin Luoja kerjäläistä (SKS).

1998 Yrjö Kaukiainen: Laiva Toivo, Oulu (SKS).
km
Peter von Bagh: Elokuvan historia (Otava).
Vesa Saarinen: Mannerheim - Hevonen, joka...(Yle).  

1997 Jussi Nuorteva: Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ...
km
Jouko Vahtola: Nuorukaisten sota.
Eino Jutikkala: Valtion tiedotuslaitoksen ...
Kimmo Rentola: Niin kylmää että polttaa.   

1996 Laura Kolbe: Eliitti, traditio, murros.
km
Esko Salminen: Vaikeneva valtiomahti.
Juhani Salminen: Asevelijuntta.
Päivi Setälä: Keskiajan nainen.  

1995 Tuomo Polvinen: J.K. Paasikivi III.
km
Jukka Kulomaa: Käpykaartiin?
Jukka Nevakivi: Zdanov Suomessa.
Oiva Turpeinen: Kunnallistekniikka Suomessa …  

1994 Kimmo Rentola: Kenen joukoissa seisot?
km
Pekka Suvanto: Konservatismi.

1993 Vesa Vares: Konservatiivi ja murrosvuodet.
km
Markku Kuisma: Metsäteollisuuden maa.
Päivi Setälä: Antiikin nainen.
Heikki Ylikangas: Tie Tampereelle.

1992 Niilo Lappalainen: Valkeasaari murtuu.
1991 Kari Tarkiainen: Finnarnas historia i Sverige.
1989 Erik Tawaststjerna: Sibelius-elämäkerta.
1988 Eino Jutikkala: Kuolemalla on aina syynsä.
1987 Osmo Rinta-Tassi: Kansanvaltuuskunta …
1986 Sakari Virkkunen: Ryti. Myrskyajan presidentti.

1985 Tuomo Polvinen: Valtakunta ja rajamaa.
km
Kuvateos Jääkärin tie
Kääntäjä Marja Itkonen-Kaila teoksesta Montaillou.

1984 Osmo Jussila: Venäläinen Suomi.
km
Iiro Kajanto Porthan-suomennokset.

1983 Stig Jägerskiöld: Mannerheim-sarja.
1982 Tuomo Polvinen: Suomi kansainvälisessä politiikassa.
1981 Sampo Ahto: Aseveljet vastakkain.
1980 Matti Huurre: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa.
1979 Juhani Paasivirta: Suomi ja Eurooppa.
 

1978 Seppo Myllyniemi: Baltian kriisi 1938-1941.
km
Ohto Manninen: Toteutumaton valtioliitto.

1977 Heikki Ylikangas: Puukkojunkkarien esiinmarssi.
1976 Martti Julkunen: Ulkomaisten sotakirjeenvaihtajien …
1975 Kaarlo Wirilander. Herrasväkeä - Suomen säätyläistö …
1974 Juhani Suomi: Talvisodan tausta.
1973 Jussi T. Lappalainen: Kaarle X Kustaan Venäjän sota.