Vuoden 2023 Historiateos -kunniamaininnat professori Heikki Mikkelille ja dosentti Kristiina Kalleiselle

Vuoden 2023 Historiateos -raadin kunniamaininnat myönnettiin professori Heikki Mikkelin teokselle Geneven henki – Kansainliiton historia (Gaudeamus) ja dosentti Kristiina Kalleisen teokselle Valtioaamun aika – Suomen Suuriruhtinaskunta 1809–1863 (Gaudeamus).

Kunniamaininta: Heikki Mikkelin Geneven henki. Kansainliiton historia (Gaudeamus)

Kansainvälisten kriisien myötä viriää myös keskustelu niihin vastaamaan pyrkivien ylirajaisten organisaatioiden roolista ja kehityksestä. Heikki Mikkelin Geneven henki. Kansainliiton historia vastaa asiantuntevasti ja uusia näkökulmia esiin nostaen ajankohtaiseen tiedon tarpeeseen kansainvälisyyden historiasta ja osallistuu omalta osaltaan viime vuosina voimistuneeseen Kansainliiton historian uudelleen arviointiin. Teos on perusteellinen, monivuotiseen tutkimustyöhön perustuva kokonaisesitys. Kyse ei ole vain organisaatiokuvauksesta, vaan teos pureutuu kansainvälisyyden, internationalismin historiaan ja tuo esiin sen jauhautumisen 1930-luvulla vahvistuneen nationalismin ja äärioikeistolaisuuden jalkoihin.        

Kansainliitosta on elänyt hyvin sitkeästi käsitys epäonnistujana. Se ei kyennyt täyttämään tehtäväänsä maailmanrauhan takaajana. Heikki Mikkeli avaa uuden näkökulman ja tarkastelee myös onnistumisia monilla sektoreilla, kuten ensimmäisen maailmansodan jälkeisen pakolaiskysymyksen hoitamisessa, sosiaalisen työn alalla ja terveysolojen kohentamisessa sekä taistelussa rikollisuutta vastaan ja luonnonsuojelun puolesta. Teos tarjoaa mielenkiintoista tietoa myös kulttuurin saralla tehdyistä ponnisteluista, kuten ideoista historian opetuksen uudistamiseksi kansainvälisyyden ja uusien pedagogisten ideoiden hengessä. Organisaatiohistoriaa Mikkeli täydentää valottamalla Kansainliiton työntekijöiden arkista työtä Genevessä ja heidän yhteisöllisyyttään sekä nostamalla esiin kiinnostavia henkilöhistorioita. Kansainliitossa vaikutti vahvoja naistoimijoita, joille annetaan teoksessa kiitettävästi tilaa. Mikkeli päättää teoksensa tuomalla esiin Kansainliiton perintöä seuraajalleen Yhdistyneille Kansakunnille: vaikka Kansainliitto ei pystynytkään uutta maailmanpaloa estämään, kansainvälisen yhteistyön siemen oli kylvetty. Sitä ei sovi unohtaa tänäkään päivänä. Tekijää lainaten: ”Kansainliitto yritti luoda uudenlaisen maailman. Se ei kaikin osin onnistunut, mutta se maailma, jossa me nyt elämme, olisi kuitenkin hyvin toisenlainen ilman tuota järjestöä.”

Kunniamaininta: Kristiina Kalleisen Valtioaamun aika. Suomen Suuriruhtinaskunta 1809–1863 (Gaudeamus)

Kristiina Kalleisen Valtioaamun aika. Suomen Suuriruhtinaskunta 1809–1863 (Gaudeamus) on monipuolinen, erilaisia lukijaryhmiä palveleva kokonaisesitys autonomisen Suomen rakentumisesta osana eurooppalaista kokonaiskehitystä ja 1800-luvun jälkipuoliskon modernisaatiokehityksen edellytysten kehkeytymisestä. Teos perustuu tekijän pitkäjänteiselle, perusteelliselle ja huolelliselle työlle. Kalleinen haastaa pitkään vallalla olleita näkemyksiä tutkittavan aikakauden luonteesta. Perinteisesti suuriruhtinaskunnan varhaisia vuosikymmeniä on tulkittu valtioyön kehyksessä. Kalleinen sen sijaan lähestyy aikakautta valon näkökulmasta. Tulkintaa perustellaan yhteiskunnan eri sektoreilla tapahtuneen kehityksen näkökulmasta. Kehityskulkujen kuvauksen lisäksi Kalleinen valaisee myös tutkimansa aikakauden aiempaa tutkimusta ja käy keskustelua sekä tämän perinteen että uusimpien tulkintojen kanssa.

Kristiina Kalleinen on erityisesti ansioitunut hallintohistorian tutkijana, mutta Valtioaamun aika laajentaa tutkittavan aikakauden tarkastelua yhteiskunnan eri alueille. Hallinnollisen kehityksen ohella Kalleisen katse kohdistuu erityisesti talouteen sekä sivistysoloihin ja kansallisuusajattelun viriämiseen. Taloudellista kehitystä Kalleinen tarkastelee monipuolisesti ja painottaa talouden merkitystä yhteiskunnallisten uudistusten veturina. Suuriruhtinaskunnan ensimmäisinä vuosikymmeninä kansallista identiteettiä rakennettiin vaiheittain ja ylirajaisten vaikutteiden pohjalta, mutta erityisesti suhteessa Venäjään ja venäläisyyteen. Tätä kokonaiskuvaa Kalleinen valottaa asiantuntevan tarkasti.                        

- Professori Tiina Kinnunen, valintalautakunnan puheenjohtaja