Suomalaisen seikkailijan rooli Kanadan historiassa

Suomalaissyntyinen, Ruotsissa koulutettu upseeri Nils Gustaf von Schoultz (1807–1838) osallistui 1838 lähellä Kanadan Kingstonia aseellisiin taisteluihin, jotka tähtäsivät brittiläisen imperiumin vallan lopettamiseen Kanadassa. Retki epäonnistui. Joukon johtajana von Schoultz vietiin oikeuteen, jossa häntä avusti kanadalainen asianajaja John A. Macdonald. Von Schoultz tunnusti syyllisyytensä ja hänet tuomittiin kuolemaan.

Suomalainen amiraali Johan Hampus Furuhjelm (1821–1909) nimitettiin kuvernööriksi Venäjän Alaskaan viiden vuoden kaudeksi (1859–1864). Kun hän oli avioton, hänen käskettiin hankkia puoliso. Furuhjelm kävi läpi saatavilla olevia naimattomia naisia ja löysi puolisokseen Anna von Schoultz nimisen tytön (1836–1894). Hän oli suomalaisen upseerin Nils Gustaf von Schoultzin tytär.  Furuhjelm, joka oli jo toinen suomalainen kuvernööri Alaskassa, palveli Alaskan Nova Arkangelskissa (Sitka alkuperäisväestön kielellä) viisi vuotta 1859–64. Hänen seuraajansa aikana, 1867, Venäjä myi Alaskan Yhdysvalloille 7,2 miljoonalla dollarilla.

                                                                 ***

Anna Furuhjelmin isän, Nils von Schoultzin kokemukset ja toiminta Kanadassa vuonna 1838 ansaitsevat huomiota.

Nils von Schoultz syntyi Kuopiossa 1807. Napoleonin sotien luoman epävarmuuden vuoksi perhe muutti pian Ruotsiin, mutta Nils lähetettiin takaisin Suomeen sukulaisten luo ja kouluun.  Sitten 1821 Nils hyväksyttiin Ruotsin sotilasakatemiaan, josta hän valmistui 1830.

Luonteeltaan seikkailijana hän kiinnostui Puolassa tapahtuvista Venäjän sortotoimista ja puolalaisesta vastarintaliikkeestä. Vuonna 1831 hän osallistui puolalaisten puolella kapinaan. Pian hän riensi Ranskaan, jossa liittyi muukalaislegioonaan ja palveli Algeriassa.

Sitten vuonna 1834 hän löysi puolison Ann Campbellin, joka oli skotlantilaisesta perheestä. He asettuivat asumaan Ruotsin Karlskronaan. Sinne hän perusti kemiallisen laboratorion, jossa kehitti uusia valmistusmenetelmiä. Hankkiakseen rahaa keksintöjensä edistämiseen hän lähti perheelle enempiä puhumatta vuonna 1836 Lontooseen, josta pian matkusti Amerikkaan, New Yorkiin pohjoisosiin, jonne hän saapui vuonna 1836.

Siellä Syracusessa oli suolaa, josta saattoi kehittää erilaisia tuotteita. Sitä varten von Schoultz perusti laboratorion. Hän matkusteli eri puolilla hankkiakseen tukea toiminnalleen. Ruotsin kansalaisena hän sai 1837 Amerikan kansalaisuuden. Hän kuitenkin esiintyi julkisesti puolalaisena kapinallisena, joka oli vastustanut Venäjän valtaa Puolassa.

Vuonna 1837 Kanadassa lähellä Torontoa käynnistyi kapina brittiläistä siirtomaavaltaa vastaan, mutta kapinoitsijat epäonnistuivat ja joutuivat pakenemaan Amerikan puolelle lähinnä Syracusen alueelle. von Schoultz liittyi näihin kapinallisiin ja ryhtyi värväämään lisää kapinahanketta kannattavia. Hän oli sitten johtavassa asemassa, kun parin sadan joukko marraskuussa 1838 ylitti St. Lawrence-joen ja rantautui lähellä Fort Wellingtonin linnaketta, paikassa, joka tunnetaan nimellä Windmill Point.

Hyökkääjät olivat odottaneet saavansa tukea paikallisilta britti-imperiumin vastustajilta, mutta sellaisia ei noussut esiin. Kanadan puolella brittien johtama vastarinta hyökkääjiä vastaan vahvistui nopeasti. Amerikan puolelta tulleet menettivät asemansa ja vangittiin. Joukko kapinoitsijoita teloitettiin, osa lähetettiin pois maasta rangaistussiirtoloihin Tasmaniaan.

Joukon johtajana toiminut Nils von Schoultz vangittiin. Hänelle osoitettiin lakimies avustamaan 1838 oikeudenkäynnissä Fort Henryssä. Lakimiehen neuvoista huolimatta von Schoultz kuitenkin tunnusti syyllisyytensä ja hänet tuomittiin, hirtettiin ja haudattiin kaupungin lähelle.

Kanadalainen historiankirjoitus kirjasi Nils von Schoultzin puolalaiseksi, kunnes 1971 Ella Pipping, von Schoultzin jälkeläinen, julkaisi tämän elämänkerran.

                                                                 ***

Nils von Schoultzille osoitettu lakimies oli nuori kanadalainen John A. Macdonald (1815-91) ja hänen perusteelliset keskustelunsa von Schoultzin kanssa herättivät hänet huomaamaan omassa maassaan vallitsevan poliittisen tilanteen. Kanadan-suomalainen historiantutkija Lennard Sillanpää toteaa, että von Schoultz teki Macdonaldiin syvän vaikutuksen ja että hän ei koskaan unohtanut von Schoultzin tapausta.

Macdonald aktivoitui yhteiskunnalliseen toimintaan. Hän oli aktiivisesti mukana Kanadan alueiden yhdistämisessä. Hän oli johtavassa asemassa, kun 1867 perustettiin Britannian myötävaikutuksella Canadian Confederation (dominio), Se merkitsi Kanadan valtion syntymistä. Macdonaldista tuli sen ensimmäinen pääministeri 1867-73 ja uudestaan 1878-91. Häntä pidetään Kanadan historian merkittävimpänä johtajana. Täyden itsenäisyyden Brittiläisen kansainyhteisön jäsenenä Kanada saavutti 1931.

Macdonaldin roolin Kanadan kehityksessä huomioon ottaen, Lennard Sillanpää on arvioinut, että von Schoultzin tapaus on vaikuttanut merkittävästi niin Macdonaldiin kuin hänen kauttaan Kanadan kehitykseen. 

Kirjoittajana Jaakko Blomberg VTL, Suomen Kanadan-suurlähettiläs 1985–1988

Lähteitä:

Lennard Sillanpää: Death of a Liberator, 1838 (The Beaver, Exploring Canada´s History 1990)

Lennard Sillanpää: The Finnish Invasion of Canada: The Role of Nils von Schoultz within the Finnish Experience in North America. (Melting into Great Waters, Papers from Finnforum V, Sudbury, Ontario 1996)

Ella Pipping: Soldier of Fortune. The Story of a Nineteenth Century Adventurer. (Julkaistu ruotsiksi 1967: En orons legionär: Nils Gustaf von Schoultz 1807-1838.)

Hampus Furuhjelmin elämää ja toimintaa kuvernöörinä Alaskassa kuvaa Pirjo Tuomisen romaani Ylpeät purjeet (Tammi 1993)